Mihin tarvitsemme yhteisöllisyyttä? Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteisö merkitsee yhteenliittymää tai ihmisryhmää, joka muodostuu jonkin yhteisen piirteen, elämänmuodon tai aatteellisten päämäärien pohjalta.

Yhteisö on sanana positiivisesti latautunut ja siihen liitetään usein positiivisia mielikuvia. Se merkitsee turvallisuudentunnetta ja tilaa, jossa ristiriidat ratkeavat ja toiminta ohjautuu. Tarkemmin yhteisöllisyys tarkoittaa sitä positiivista tunnetta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta, yhteen hiileen puhaltamisesta. Se siis koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta.

Maailman digitalisoituessa yksilön yhteisöllinen elämä kaventuu tai siirtyy ruutujen taakse. Kanssakäymisistä jää pois kohtaaminen, toisen ihmisen reaktioiden ja tunteiden havainnoiminen keskusteltaessa, empatiataidot ruostuvat tai jäävät osin vallan kehittymättä. Ja ilman empatiaa ihmisten pahoinvointi väistämättä lisääntyy.

Otetaanpa vaikka esimerkkinä nuoret. Paljon puhutaan nuorten pahoinvoinnista. Nuoret, jos ketkä tarvitsevat identiteettinsä kehittyessä yhteisöllisyyttä. Kuitenkin nuorten yhteisöllisyys on suurelta osin siirtynyt ruutujen taakse. Miten opitaan tulkitsemaan toisen ihmisen tunteita ja sitä, miten omat sanomiset vaikuttavat toiseen ihmiseen, kun ei nähdä toisen reaktiota ruudun toisella puolen? Ei opita kantamaan vastuuta omista sanoista ja teoista. Sama ilmiö näkyy myös tämän päivän aikuisten käytöksessä, kun katsoo lähestulkoon mitä vain ryhmää esimerkiksi Facebookissa. Ihmiset kirjoittavat sellaista tekstiä ja sellaisia kommentteja, joita ei ikimaailmassa sanoisi toiselle kohdatessa kasvotusten. Aikuiset ihmiset osaavat olla hyvin empatiakyvyttömiä ruudun takana.

Tästä pääsemmekin takaisin ensimmäiseen kysymykseen: mihin tarvitsemme yhteisöllisyyttä? Olisiko syytä alkaa panostamaan yhteisöllisyyteen enemmän? Luomaan kohtaamispaikkoja ja tapahtumia, jossa ihmiset pääsisivät kokemaan taas yhteisöllisyyden tunnetta, tulkitsemaan toisen ihmisen ilmeitä, jakamaan tunteita ja käymään kasvotusten keskusteluja? Viettämään aikaa yhdessä muiden ihmisten kanssa. Uskon vahvasti, että meillä Lempäälässäkin on tuhansia ihmisiä, jotka hyötyisivät yhdessäolosta ja hyvänmielen kohtaamisista.

Yhteisöllisyyden puolesta

Sampo Ropponen

Kuntavaaliehdokas

Toriaktiivi Sääksjärveltä